Yhtiö

Öljykriisin synnyttämä lama varjosti suodatinliiketoimintaa, kun koko Suomessa rajoitettiin kotien lämmitystä, valaistusta ja autoilua. Suodattimien kysyntä jäi vaatimattomaksi. Onnekseen yritys oli ehtinyt hankkia suodattimien valmistukseen tarvittavat ohutlevyjen työstökoneet, joista kasvoi Scanfilin uusi, mekaniikkaan keskittyvä liiketoiminta.

Siirtyminen mekaniikkaan sekä Sievin etäinen sijainti – 500 kilometrin päässä Helsingistä – saivat Jorma Takasen oivaltamaan, että Scanfilin menestyksen avain oli asiakasosien mahdollisimman pitkälle tapahtuva oma valmistus, kokoaminen ja käsittely. Kilpailijoiden harjoittama puolivalmiiden metalliosien valmistus ja niiden lähettäminen Sievistä Helsinkiin, ei ollut järkevää. Kun työ tehtiin itse, parantuivat katteet ja asiakaspalvelu tehostui. Yritys investoi uusiin ja käytettyihin koneisiin – esimerkiksi japanilaisiin Amada Pega -ohutlevykoneisiin – aina kun kassavirta sen mahdollisti.

Vuonna 1982 Scanfil laajensi toimintaansa tekemällä ensimmäisen yritysostonsa Suomessa, kun se hankki taloudellisiin vaikeuksiin joutuneen elektroniikkavalmistaja Elektrovieskan. Jorma Takasen mukaan siirtyminen elektroniikkapuolelle istui täydellisesti Scanfilin periaatteeseen valmistaa asiakkaiden tuotteet mahdollisimman pitkälle itse. Muutos oli rohkea, sillä Jormalla ei ollut mitään asiantuntemusta elektroniikasta.

1980-luvulla Scanfil kasvatti liiketoimintaansa edelleen ostamalla kylmälaiteosien valmistaja Dinsin ja insinööritoimisto Elaconin.

Elektrovieskan yritysoston myötä Scanfilin asiakaskunta laajeni Koneeseen. Samoihin aikoihin alkoi rakentua pitkäaikaisia yhteistyösuhteita Vaisalan ja Nokian kanssa. Nokian kanssa yhteistyö käynnistyi MikroMikko-tietokoneiden parissa. Kumppanuus Nokian kanssa avasi Scanfilille uuden aikakauden, tuoden mukanaan vahvaa kasvua ja mahdollisuuden kansainväliseen laajentumiseen

Vaikeuksista huolimatta Scanfil selvisi kuitenkin lamavuosista voitokkaana. Jorma Takanen tiivisti asian näin: ”Vähän tökkäsi kasvu 1991, mutta ei silloinkaan menty taaksepäin.”

Yksi Scanfilin selviämisen avaintekijöistä oli, että yhtiö oli ”lean” jo kauan ennen kuin Toyotan johtamismalli tuli tunnetuksi ympäri maailmaa. Keskeisiä elementtejä olivat turhien työvaiheiden karsiminen ja henkilöstön osallistaminen, ja säästöjä mahdollistivat huipputason koneet ja teknologia. Nämä tekijät auttoivat yritystä selviytymään lamasta yhdessä Nokian huikean nousun kanssa.

Scanfil oli toimittanut Nokialle NMT-tukiasemakaappeja jo pitkään, mutta GSM-teknologian myötä tilausmäärät kasvoivat räjähdysmäisesti. Samalla elektroniikkateollisuus nousi vauhdilla Suomen suurimmaksi alaksi ja vauhditti vientiä. Oulun tehdas, joka oli aiemmin aiheuttanut paljon huolta, muuttui yhtäkkiä kasvun mahdollistajaksi. Sievin toimitilat, joita oli laajennettu jo kuusi kertaa, kävivät liian pieniksi, ja Scanfil siirtyi marraskuussa 1994 uusiin ja suurempiin toimitiloihin Sievissä.

Scanfilin kasvua vauhditti Nokian lisäksi mekatroniikan – eli mekaniikan ja elektroniikan yhdistelmätuotteiden – kysynnän nopea lisääntyminen sekä uudet toimintamallit teollisuudessa. Yritykset ulkoistivat aiempaa enemmän ydintoimintojen ulkopuolisia prosesseja ja edellyttivät yhä tiiviimpää yhteistyötä sopimusvalmistajien kanssa.

Selvittyään lamasta taloudellisesti vahvana ja Nokian vauhdittaessa kasvua Scanfil tarttui uusiin mahdollisuuksiin ja alkoi ostaa asiakkailtaan toimintoja – mukaan lukien kilpailija Paimion Kojeistoteollisuus Oy (ABB Oy:n omistama), Wallac Oy:n konepajat, Kemppi Oy:n hitsauslaitteet sekä Nokialta Äänekosken–tehtaan. Lisäksi Scanfil rakennutti uuden tehtaan Vantaalle.

Vaikka Nokian vauhdittama kasvu oli merkittävää, Scanfilin johdossa pohdittiin yhä useammin sitä, oliko Nokia vahva asema yrityksen pääasiakkaana uhka vai mahdollisuus. Nokian osuuden pienentäminen liikevaihdosta tuntui kuitenkin mahdottomalta, sillä yhtiö ja sen tilausmäärät kasvoivat jatkuvasti. Seuraavalla vuosituhannella Scanfil oli kuitenkin pakotettu etsimään uusia tulonlähteitä, kun tietoliikenneverkkojen investoinnit vähenivät ja Nokian alamäki alkoi.

Suomen kalliin kustannustason takia Scanfil alkoi etsimään tuotantomahdollisuuksia Suomen ulkopuolelta. Ensimmäinen investointi oli unkarilainen Biatorbágyn tehdas, mikä epäonnistui pääasiassa Kiinan kustannustehokkuuden takia. Unkarissa yhden suomalaisen työntekijän palkalla voitiin palkata 3 työntekijää mutta Kiinassa yli 10.

Scanfilkin oli saanut Wecanin fuusiossa haltuunsa Suzhoussa sijaitsevan Kiinan-tehtaan samoin kuin virolaisen Pärnun-tehtaan.  Vuonna 2003 Scanfil osti Kiinasta toisen, Hangzhoussa sijaitsevan mekaniikkatehtaan.

Laajentaakseen asiakaskuntaansa Scanfil osti myös belgialaisen Hoboken-mekaniikkatehtaan, joka valmisti osia Alcatelin ADSL-laajakaistaverkkoihin.

Nopea kansainvälistyminen näkyi Scanfilin henkilöstössä. Ennen vuotta 2001 Scanfililla ei ollut ollut yhtään työntekijää Suomen ulkopuolella. Kolme vuotta myöhemmin ulkomaisissa yksiköissä työskenteli jo 1300 työntekijää.

Kansainvälistyminen muutti Scanfilia muillakin tavoin. Yritys alkoi karsimaan tehdasverkostoaan Suomessa ja myi Kemppi-oston yhteydessä saadun Hollolan-tehtaan sekä Paimion-tehtaan. Yritystä 28 vuotta johtanut Jorma Takanen vetäytyi toimitusjohtajan pestistään ja siirtyi Scanfilin hallitukseen.

Uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin Veli Torvinen.

Veli Torvisen lyhyt kausi toimitusjohtajana oli täynnä murheita. Hobokenin tehdas suljettiin vain kolme vuotta ostamisen jälkeen, kun Alcatel alkoi siirtämään tilauksiaan Kiinaan. Suomessa Tampereen, Äänekosken ja Oulun tehtaat suljettiin samoihin aikoihin. Julkaistuaan yrityksen kolmannen tulosvaroituksen marraskuussa 2006 toimitusjohtaja Torvinen ilmoitti erostaan.

Jorman poika Harri Takanen valittiin Scanfilin seuraavaksi toimitusjohtajaksi. Hänen alkukautensa roolissa oli yhtä synkkä kuin Torvisen, sillä yhtiön liikevaihto ja tulokset olivat romahtaneet edellisenä vuotena enemmän kuin koskaan aiemmin.

Telealan ulkopuolisten asiakkuuksien löytymisestä muodostui Scanfilille ja Harri Takaselle elämän ja kuoleman kysymys. Tällöin pitkäaikaiset asiakassuhteet muiden suomalaisten yritysten kanssa osoittivat arvonsa ja Scanfilin liiketoiminta siirtyi hiljalleen telealan sopimusvalmistuksesta ammattielektroniikkaan.

Lähes vuosikymmenen alamäen jälkeen Scanfilin myynti ja voitot palasivat kasvuraiteille vuonna 2013. Toimitusjohtaja Harri Takanen katsoi, että oli oikea hetki ”siirtää viestikapula seuraavalle, tuoreelle juoksijalle”. Uusi maratoonari oli Petteri Jokitalo, joka oli johtanut yrityksen myyntiä ja markkinointia vuosina 2003–2007. Hän palasi yhtiöön toimitusjohtajaksi seuraavan kymmenen vuoden ajaksi.

Petterin aika Scanfilissa alkoi vauhdilla. Yhtiö antoi positiivisia tulosvaroituksia, ja voitot kolminkertaistuivat vuoden 2013 aikana. Vuosi hänen aloittamisensa jälkeen Scanfil osti saksalaisen elektroniikkasopimusvalmistaja Schaltex
Systems GmbH:n. 

Tämä oli vasta alkusoittoa yrityskaupoille. Syksyllä 2014 Scanfil aloitti uuden, jättimäisen yritysoston valmistelut sopimusvalmistaja PartnerTech AB:stä, joka oli yksi Ruotsin teollisuuden kruununjalokivistä. Alun perin vuonna 1906 tammihuonekalujen valmistukseen perustettu yritys tuli tunnetuksi Facit-laskimistaan ja kehittyi lopulta Scanfiliin verrattavissa olevaksi elektroniikka- ja mekaniikkavalmistajaksi.

PartnerTech oli Scanfilille monesta syystä mielenkiintoinen ostokohde. Ensinnäkin se oli hyvänkokoinen ja palveli pääasiassa ruotsalaisia asiakkaita. Toisekseen suurin osa sen tehtaista oli suhteellisen kannattavia, ja ne sijaitsivat pääosin muualla kuin Scanfilin omat tehtaat. Yrityksellä oli neljä tuotantolaitosta Ruotsissa, kaksi Puolassa ja yksi Norjassa, Suomessa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Toukokuussa 2015 julkistettiin Scanfilin historian suurin kauppa, joka teki yrityksestä johtavan pohjoismaisen elektroniikan sopimusvalmistajan.

Integraatiotyö oli haastavaa PartnerTechin osittain tappiollisten tehtaiden vuoksi. Parin vuoden sisällä yrityskaupasta Norjan, Isossa-Britannian, Suomen ja Kiinan tehtaat suljettiin ja kaksi Ruotsin yksikköä myytiin. Scanfilin Unkarin-tehdas suljettiin ”tasapainottamaan tilejä” näiden yhtiöiden välillä. 

Scanfilin tavoitteena oli rakentaa aidosti suomalais-ruotsalainen yritys ja säilyttää ruotsalaiset asiakkuudet. Tämän vuoksi myös hallitukseen tulivat ensimmäiset ei-suomalaiset jäsenet Bengt Engström ja Christina Lindstedt. 

Tavoitteessa onnistuttiin. Scanfil sai runsaasti uusia suurasiakkuuksia, kuten lämpöpumppuyritys NIBE Industrier Ab:n, taktisista viestintä- ja kuuntelulaitteistaan tunnetun INVISIO Communications Ab:n, trukkeja tehneen Toyota Material Handlingin ja pullonpalautusjärjestelmiä tekevän Tomra Groupin. Myös ABB:n ja Thermo Fisher Scientificin tilausmäärät kasvoivat roimasti. 

Kasvu jatkui pienemmällä saksalaisen elektroniikkasopimusvalmistaja HASEC-Elektronik GmbH:n yritysostolla vuonna 2019. Aiemmin hankittu saksalaisen yksikkö Hampurissa suljettiin.

Scanfilin kasvusuunnitelmat ja normaali elämänrytmi järkkyivät vuoden 2020 alussa koronaviruksen levitessä. Liiketoiminta kärsi ajoittaisesta komponenttipulasta, ja Hangzhoun yksikkö Kiinassa myytiin nopeasti pandemian alkaessa. Erinomaisten vastatoimien ansiosta Scanfil saavutti kuitenkin siihen mennessä parhaan tuloksensa pandemian ja materiaalipulan keskellä vuonna 2021. Liikevaihto kasvoi yli 15 prosenttia lähes 700 miljoonaan euroon. 

Toimitusjohtajan pestiä menestyksekkäästi 10 vuotta hoitanut Petteri Jokitalo ilmoitti luopuvansa tehtävästään syksyllä 2022. Ranskalais-ruotsalaisesta Christophe Sutista tuli yhtiön ensimmäinen ei-suomalainen toimitusjohtaja syyskuussa 2023.